Rahapelilaki ja nettikasinot: kriittinen tarkistus

Kriittinen tarkistus: mitä rahapelilaki oikeasti muuttaa nettikasinopelaajalle

Olen lukenut viime kuukausina kymmeniä tekstejä Suomen rahapelimarkkinan muutoksesta, ja moni niistä on kirjoitettu kuin muutos olisi jo tapahtunut. Ei ole. Veikkaus Oy pitää yhä yksinoikeutta Manner-Suomessa, ja kilpailuun siirrytään vasta ensi vuoden puolella.

Halusin tarkistaa väitteet itse. Kävin läpi THL:n, Veikkauksen ja lainvalmistelun aineistoa ja vertasin niitä siihen, mitä pelaajille suunnatuilla sivuilla, kuten trumo kasinot, aiheesta kerrotaan. Tavoitteeni oli pitää erillään ne asiat, jotka on päätetty, ja ne, joita vasta toivotaan tai ennustetaan.

Etsin tarkoituksella heikkoja kohtia, ja niitä tuli vastaan useampi. Yksi asia yllätti minut myönteisesti, mutta palaan siihen vasta tekstin loppupuolella, sillä en halua sen värittävän kaikkea muuta.

Tarkistamassa, kuka saa nyt tarjota rahapelejä

Lähdin liikkeelle perusasiasta, eli siitä, millainen tilanne on juuri nyt. Veikkaus Oy:llä on rahapelien yksinoikeus Manner-Suomessa, ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV on raportoinut tästä monopoliasemasta omissa selvityksissään. Tämä on kiistatonta, eikä siitä tarvitse kiistellä.

Moni suomalainen pelaa silti ulkomaisilla sivustoilla, ja tässä kohtaa näen usein huolimatonta tekstiä. Totuus on se, että ETA-maassa lisensoidun kasinon voitot ovat suomalaiselle pelaajalle verovapaita. Ehto on kuitenkin juuri tuo lisenssi ETA-maassa, ja sen ulkopuolella toimivan sivuston kohdalla tilanne on toinen. En siis ottaisi verovapautta itsestäänselvyytenä, vaan katsoisin aina ensin, minkä maan lupa sivustolla on ja kuka sitä valvoo.

Tämä kuulostaa pikkutarkalta. Mutta juuri näissä yksityiskohdissa pelaaja menettää rahaa, jos hän luottaa mainoslauseeseen eikä tarkista lupaa itse.

Lukemalla uutta lakia rivi riviltä

Eduskunta hyväksyi uuden rahapelilain viime joulukuussa. Laki ei pura monopolia kokonaan, vaan siirtää osan pelaamisesta osittaiseen monilisenssijärjestelmään. Kilpailun piiriin tulevat vedonlyönti ja netin kolikkopelit ja kasinopelit, ja juuri ne kiinnostavat tämän tekstin lukijaa eniten.

Aikataulu on selvä, ja tarkistin sen useammasta lähteestä. Rahapeliyhtiöt ovat voineet hakea lisenssiä tämän vuoden maaliskuun alusta lähtien. Lisensoitu toiminta uudella markkinalla alkaa suunnitelman mukaan ensi vuoden heinäkuun ensimmäisenä päivänä, ja THL kertoo saman: rahapelitoiminta siirtyy kilpailun piiriin heinäkuussa.

Valvontakin vaihtaa kättä. Tähän asti rahapelejä on valvonut Poliisihallitus, mutta tehtävä siirtyy uudelle lupa- ja valvontaviranomaiselle. Tästä en osaa sanoa vielä paljoa, sillä uuden viranomaisen toimintatavat näkyvät vasta käytännössä, ja paperilla moni valvontajärjestelmä näyttää hyvältä. Pidän tämän kohdan avoimena kysymyksenä enkä aio kehua sitä etukäteen.

Laskemalla, kuinka iso markkina oikeastaan on

Lukujen kohdalla olin kaikkein epäluuloisin, ja syystä. Veikkauksen oman laskelman mukaan Suomen koko rahapelimarkkinan bruttopelikate oli viime vuoden tammi–kesäkuussa noin 970 miljoonaa euroa. Digitaalisen markkinan osuus samasta ajanjaksosta oli noin 790 miljoonaa euroa.

Kiinnostavin luku on silti tämä. Muiden kuin Veikkauksen pelien osuudeksi digitaalisesta markkinasta laskettiin samalla puolivuotisjaksolla noin 505 miljoonaa euroa. Jos luku pitää paikkansa, yli puolet netissä pelatusta rahasta meni jo monopolin ohi, ja se kertoo lain taustasta enemmän kuin moni poliittinen puhe.

Eräässä toisessa viimevuotisessa markkinalaskelmassa Suomen koko rahapelimarkkinan kooksi esitettiin noin 2,4 miljardia euroa. Saman lähteen mukaan nettipelaamisen osuus koko bruttopelikatteesta oli noin 65 prosenttia. Tämä luku ei ole suoraan verrattavissa Veikkauksen puolivuotislukuihin, sillä ajanjakso ja laskutapa ovat eri, ja kehottaisin varomaan tekstejä, jotka laittavat ne rinnakkain ilman selitystä.

Pelaajien määrästä on omat lukunsa. THL:n mukaan 44 prosenttia väestöstä pelasi netissä kolme vuotta sitten tehdyssä mittauksessa. Erään suomalaisen lähteen mukaan samana vuonna 30 prosenttia suomalaisista pelasi pelkästään netissä. Vain fyysisissä paikoissa pelanneita oli tuon lähteen mukaan 24 prosenttia.

Veikkauksella oli viime vuoden lopussa lähes 2,7 miljoonaa rekisteröitynyttä asiakasta. Rekisteröitynyt asiakas ei tietenkään ole sama asia kuin aktiivinen pelaaja, ja tämä ero unohtuu helposti, kun lukua käytetään todisteena jostain.

Vertaamalla veroja kahdentoista ja kahdenkymmenenkahden prosentin välillä

Veikkauksen tuottoa verotetaan nykyään arpajaisverolla, jonka suuruus on 12 prosenttia bruttopelikatteesta. Tuleville lisensoiduille nettipeliyhtiöille on lähteissä mainittu 22 prosentin vero bruttopelikatteesta. Ero on iso, ja se maksetaan yhtiön kassasta, ei pelaajan voitoista.

Tähän liittyy yleinen väärinkäsitys, jonka haluan oikaista. Yhtiön maksama pelikatevero ei ole pelaajan voittovero. Pelaajan kannalta keskeinen asia on yhä se, että ETA-maassa lisensoidun kasinon voitot ovat suomalaiselle verovapaita, ja yhtiön veroprosentti on eri asia.

Oma epäilykseni on tämä, ja sanon sen mielipiteenä enkä faktana: korkeampi vero voi näkyä pelaajalle jossain muodossa, ehkä niukempina tarjouksina tai pienempänä palautusprosenttina. Tästä ei ole vielä näyttöä, joten en väitä sitä tapahtuvaksi. Pidän sen silti mielessä, kun luen ensimmäisiä lisensoitujen yhtiöiden ehtoja.

Testaamalla maksutapoja pelaajan näkökulmasta

Suomessa nettikasinoille maksetaan pääasiassa pankkitunnuksilla, ja se on minusta hyvä asia. Pankkitunnistautuminen on tuttu jokaiselle, joka on hoitanut verkossa veroasioita tai pankkiasioita, eikä se vaadi uuden salasanan opettelua. Trustly on yleinen välittäjä, joka siirtää rahan suoraan pankkitililtä, ja Pay N Play rakentuu pitkälti saman idean päälle.

Pay N Play -pikapelit ovat suomalaisille tuttuja. Ideana on, että pelaaja tunnistautuu pankkitunnuksilla, tekee talletuksen ja pääsee pelaamaan ilman erillistä rekisteröitymislomaketta. Kotiutus palaa samalle pankkitilille, jolta talletus tehtiin.

Tässä kohtaa minun skeptinen puoleni herää. Nopeus on mukavuutta, mutta se on myös riski, sillä mitä vähemmän välivaiheita talletuksessa on, sitä helpompi on tallettaa uudestaan hetken mielijohteesta, ilman että ehtii miettiä, onko se järkevää. En pidä pikamaksua huonona asiana, mutta en pidä sitä pelkkänä etuna myöskään, ja suosittelisin asettamaan talletusrajat heti ensimmäisellä kerralla, kun tilin luo.

Maksutavan nopeus ei kerro mitään siitä, onko sivustolla asianmukainen lupa. Nämä kaksi asiaa sekoittuvat pelaajien puheissa yllättävän usein.

Etsimässä aukkoja itsesulkujärjestelmästä

Lähdin lukemaan itsesulkua koskevia suunnitelmia odottaen löytäväni lähinnä kauniita lupauksia. Uudistettuun markkinaan suunnitellaan uutta itsesulkujärjestelmää, ja erään lähteen mukaan se kattaa kaikki lisensoidut rahapelisivustot yhdellä rekisteröitymisellä ensi vuoden heinäkuusta alkaen.

Tämä yllätti minut myönteisesti, ja myönnän sen suoraan. Yksi rekisteröityminen kaikkiin lisensoituihin sivustoihin on yksinkertainen ja toimiva ajatus, sillä se poistaa tilanteen, jossa pelaaja sulkee itsensä yhdeltä sivustolta ja siirtyy saman tien seuraavalle. Monessa järjestelmässä juuri tämä on ollut heikoin kohta.

Uudistukseen kuuluu lisäksi yhtiökohtainen itsesulku. Sen voi kohdistaa kaikkiin tietyn yhtiön tarjoamiin peleihin tai vain osaan niistä, ja se on minusta järkevä hienosäätö pelaajalle, joka haluaa rajata esimerkiksi kasinopelit pois mutta jättää jotain muuta käyttöön.

Aukko on silti olemassa, ja se on ilmeinen. Yhteinen itsesulku koskee lisensoituja sivustoja, joten Suomen lupajärjestelmän ulkopuolella toimiva sivusto ei kuulu sen piiriin. Järjestelmä on niin hyvä kuin sen kattavuus, ja kattavuus riippuu siitä, kuinka moni pelaaja oikeasti pelaa lisensoiduilla sivustoilla.

Uudessa järjestelmässä on tarkoitus kieltää julkisissa tiloissa olevat itsepalveluvedonlyöntipäätteet. Tämä ei koske nettipelaajaa suoraan, mutta kertoo, mihin suuntaan lainsäätäjä haluaa pelaamista ohjata.

Punnitsemassa, mitä Veikkaukselle jää

Monopoli ei katoa, vaan se kapenee. Veikkaus säilyttää yksinoikeuden arpajaisiin ja raaputusarpoihin, ja sen hallussa pysyvät myös muut kuin kasinon rahapeliautomaatit ja maalla toimivat kasinot. Kilpailuun siirtyvät siis nimenomaan netin kasinopelit ja vedonlyönti, ja kaikki muu pysyy entisellään.

Tämä jako on loogisempi kuin aluksi ajattelin. Netissä pelaaminen on jo nyt pitkälti monopolin ulkopuolella, kuten edellä kävin läpi, ja lainsäätäjä yrittää tuoda sen lupajärjestelmän piiriin sen sijaan, että teeskentelisi sen olevan Veikkauksen hallussa.

Pelaajan arkeen jako vaikuttaa ehkä vähemmän kuin otsikot antavat ymmärtää. Lottoa pelaava jatkaa kuten ennenkin, ja nettikasinolla pelaava saa ensi kesästä lähtien valita kotimaisen lisenssin omaavien yhtiöiden joukosta, jos hän niin haluaa.

Vastaamalla kysymykseen, kannattaako uutta markkinaa odottaa

Kokoan vielä havaintoni. Monopoli on voimassa ensi kesään asti, ja lisensoitu kilpailu alkaa heinäkuun alussa vain netin kasinopeleissä ja vedonlyönnissä. Luvut kertovat, että iso osa netissä pelatusta rahasta liikkuu jo nyt Veikkauksen ohi, mutta eri lähteiden lukuja ei pidä sekoittaa keskenään. Yhtiöiden vero nousee, pelaajan voittojen verovapaus ETA-lisensoiduilla sivustoilla on oma asiansa, ja itsesulkujärjestelmä on paperilla parempi kuin odotin.

Kannattaako uutta markkinaa sitten odottaa? Minun vastaukseni on varovainen kyllä, mutta ilman suurempaa innostusta. Kotimainen lupa ja yhteinen itsesulku tuovat pelaajalle selvän turvan, jota nyt ei ole kaikilla sivustoilla, mutta korkeampi vero ja uusi valvoja ovat vielä kysymysmerkkejä. Jos pelaa jo nyt, tarkistaisin sivuston luvan ja asettaisin talletusrajat. Kesällä katsoisin, mitä lisensoidut yhtiöt oikeasti tarjoavat, ja päättäisin vasta sen jälkeen.

COMENTÁRIOS:

Por favor coloque seu comentário!
Por favor entre seu nome aqui